Huuto - Anssi Kela

Armeijan jälkeen viisi vuotta valui baarin miestenhuoneen viemäriin

Jokainen tuoppi jonka join

Oli bensaa liekkeihin

Sanoin aina, että jätän tämän peikkometsän heti kun vain voin

Silti jäin rinkiin pyörimään

Seiskahaita pidellen

Olin mielestäni liian iso kala tähän kuralätäkköön

Uhosin lähteväni pois

Naama baaritiskillä

Olin täynnä pyhää vihaa

Ohjus vailla kohdettaan

Otin rintaan tatuoinnin: Aake Kallialan pään

Se ei naurata enää

Aa, kaivoskylän poika huutaa

Aa, kaivoskylän poika huutaa

On vain mahdotonta saada ääni kuulumaan

Se hukkuu miljoonien samanlaisten surinaan

Krapulassa ovisummeri, se pauhasi kuin sumutorvi

Ovella seisoi enkeli

Kaunis postinkantaja

Häntä piiritin ja maanittelin, laitoin elämäni remonttiin

Sitkeyteni palkittiin

Häämarssi oli Paranoid

Tästä on nyt viisi vuotta, pikkukylän poika viimein rauhoittui

Onni löytyi sittenkin

Lähempää kuin luulinkaan

Menin töihin kaivokseen, nyt olen kaikkea mitä ennen halveksin

Viime vuonna rakensin

Talon metsän kupeeseen

Velkaa riittää vielä vuosikymmeniksi eteenpäin

Töissä kuulee juttuja: väkeä ehkä karsitaan

Vaimokin on pieniin päin

Aa, kaivoskylän poika huutaa

Aa, kaivoskylän poika huutaa

On vain mahdotonta saada ääni kuulumaan

Se hukkuu miljoonien samanlaisten surinaan

Nukahdamme sylikkäin

En tiedä mitä tekisin ilman sinua

Tai oikeastaan tiedän