Auto 265 - Arttu Wiskari

Taas istun mustan auton kyytiin

Tän kuskin oon nähnyt ennenkin

Hän kysyy, montako lippua myytiin

Ei montaa, muutama kuitenkin

Nuoruudestaan kuski mulle jauhaa

Kiroaa kun ei seurannut unelmaa

Brucen Nebraska Blaupunktissa pauhaa

Mutta niin hiljaa etten sanoista selvää saa

Mannerheimintie on öisin hiljainen

Valot vilkkuu, niiden väri on keltainen

Näillä aamuöisillä matkoilla pois mittari päältä on

Kuski tietää, mä oon aina rahaton

Mut tekisi mieli taas avata suuni

Vihdoin puhua kaikki murheeni pois

Mut' sill on muutenkin niin raskas duuni

Et' mun jutut ehkä jo liikaa ois

Juuri ennen kuin oven kiinni painan

Kuski vippaa mulle viiskymmpisen

Maksamatta oon jättäny jokaisen lainan

Mutta faija, mä muistan joka ikisen

Mannerheimintie on öisin hiljainen

Valot vilkkuu, niiden väri on keltainen

Näillä aamuöisillä matkoilla pois mittari päältä on

Kuski tietää, mä oon aina rahaton

Mannerheimintie on öisin hiljainen

Valot vilkkuu, niiden väri on keltainen

Näillä aamuöisillä matkoilla pois mittari päältä on

Kuski tietää, mä oon aina rahaton