Isäni kaltainen - Arttu Wiskari

Nyt on faijan päälle kasa maata heitetty

Ja muiden katseilta tunteet peitetty

Hädin tuskin mä pystyin sua kantamaan

Ei me anteeksi ehditty antamaan

Jotain, mitä sanottiin vuonna yks ja kaks

Joulupöydän ääreen välimme katkaisin

Kun vihdoin ääneen sanoa uskalsin:

«En tänne hetkeksikään enää jää

Samaa ilmaa on mahdoton hengittää

Ei musta koskaan ole työsi jatkajaks!»

Halusin olla kaikkea muuta kuin hän

Tehdä paremmin ja viisi kertaa enemmän

Mut juoksin hammasta purren kenkäni puhki vain huomatakseni sen

Olen pohjimmiltain isäni kaltainen

Vaikka riitamme ovat nyt jo eilistä

Tuttu hahmo katsoo joka aamu peilistä

Mun kasvot ja ääni sua muistuttaa

Ei tästä pojasta tullut sen parempaa

Miksi ylpeys kasvoi rakkautta suuremmaks?

Halusin olla kaikkea muuta kuin hän

Tehdä paremmin ja viisi kertaa enemmän

Mut juoksin hammasta purren kenkäni puhki vain huomatakseni sen

Olen pohjimmiltain isäni kaltainen

Ei samaan taloon mahtunut kahta isäntää

Kun molemmilla oli samasta puusta tehty pää

Halusin olla kaikkea muuta kuin hän

Tehdä paremmin ja viisi kertaa enemmän

Mut juoksin hammasta purren kenkäni puhki vain huomatakseni sen

Olen pohjimmiltain isäni kaltainen