Ei Tästä Maailmasta - Cmx

Tie viettää kohti merta

Päällystämätön, kurainen

Pystysuora kalliolaiva seilaa

Mastot natisten

Jäykkään tuuleen, jäätyneeseen

Kivisilmä tähyää

Paha leijuu vetten yllä

Rakastelee itseään

Pieni piru muurin seinää vasten

Itkee itkuaan

Näkymätön aurinko on sammunut

Kai apeuttaan

Ei tästä maailmasta, rakkaani

Ei me olla tästä maailmasta

Kello seisoo paikoillaan

Hampaat rattaissa naristen

Rantaliejuun kuollut lintu

Siipi päätä suojaten

Odottaa ja odottaa

Hetken joskus vaihtuvan

Ja kivilaivan murenevan

Tuulen karjuntaan

Patsas puiston pimennossa

Katsoo tyhjää astiaa

Altaan jonka kerran rikkoi

Vihan paino vimmassaan

Ei tästä maailmasta, rakkaani

Ei me olla tästä maailmasta

«Dialektiikassa on pohjimmiltaan kyse

Siitä, että jokaisen lauseen voidaan katsoa

Sisältävän oman negaationsa.

Paradoksin

Luonteeseen puolestaan olennaisesti kuuluu

Että se pirullisella tavalla käy aivan

Ajattelematta järkeen

Itse istun muurin harjalla ainoassa

Mahdottomassa maailmassa, katson

Tähtien verkkaista grand prixiä

Tiedän putoavani tonennäköisyyksien kentän

Läpi ymmärtämättä paralleeliaksioomaa

Koskaan.»