Tammen varjossa - Eleanoora Rosenholm

Olen yksin pimeässä

Tahdon murtaa oven

Herään itkien

En tiedä kuka, missä olen

Asun keltaisessa talossa

Sinne kulje ei teitä

Se on keskellä niittyä pimeää

Vaikkei pilvet sitä peitä

Pihallani kasvaa tammi

Sen hyväilyyn öisin herään

Paha tammi huohottaa vierelläni

Rukoilen;

älä satuta enää

Paha varjo painautuu ylleni

Ei henkäyskään ulkona tuule

Pimeässä riuhdon ja huudan

Vaan ei kukaan huutoa kuule

Oksat raapivat verille ruumini

Huudan kivusta, inhossa itken

Tahdon kuolla häpeään

Likaisena kasvoni kätken

Talo jossa asun

Sinne ei kulje teitä

On vain tammen varjo, minä, pahuus, pelko sitoo meitä

Olen yksin pimeässä

Tahdon murtaa oven

Herään itkien

En tiedä kuka, missä olen

Pakenen oksista vapaaksi

Juoksen kirkuen alakertaan

Pahan tammen varjo kannoillani

Ei sääli piirun vertaa

Valokuvat olohuoneessani

Ovat kaikki samasta puusta

Olemme kuvissa sidotut sylikkäin

Vihityt, jotka tiedä ei muusta

Yritän sahata tammen

Vaan verta vuodankin minä

Mitä syvempään puuhun kajoan

Omat haavani syvenevät

Ei auta huuto vasten tyynyä

Orjana elän ja maadun

Pelon lapsi sylissäni

Tammen juurelle rukoillen kaadun

Talo jossa asun

Sinne ei kulje teitä

On vain tammen varjo, minä, pahuus, pelko sitoo meitä

Olen yksin pimeässä

Tahdon murtaa oven

Herään itkien

En tiedä kuka, missä olen