Pelkkä ihminen - Harmaja

Niin huomaamatta

Viet pohjan alta

Ja paikoilleni jään

Pelkoineni hämärään

Virumaan kuin kuolemaan

Ei paljoa jää

Kun kaiken pois

Tuo tumman mielen syys

Vain varjoihinsa virittyy

Ja kurimukseen kuristuu

Soi kunniaksi tuon kurjan luojan

Vain riimit joista jää

Ei säveltäkään elämään

Olen pelkkä ihminen

Joka kestäisi vaikka katkeaa

Kulkemalla tätä tietä karkeraa

Ja kaiken luulin

Jo tielle tulleen

Vaan enpä pimeää

Näin suurta mikä selättää

Olen pelkkä ihminen

Joka kestäisi vaikka katkeaa

Kulkemalla tätä tietä katkera

Niin huomaamatta

Viet pohjan alta

Ja paikoilleni jään

Pelkoineni hämärään

Virumaan kuin kuolemaan

Olen pelkkä ihminen