Nerokasta Ikävää - Kilpi

Ääni taas häviää, niin kuin lähti kesäsää

Tää on taas tätä nerokasta ikävää

Jääteetä lipittää etsiskellen järkevää

Sävelmää värittämään näkyvää pimeään

Tähtiä väsyttää, tulis edes talvisää

Alkais se saatanan keli jo lämpeemään

Peilikuvan nään, se vasemmalle vääristää

Päänsärky hellittää, päämäärä kun häämöttää

Niitän viljan lumen jään

Myytävänä sato huurtuneen mielen

Näyttäkää mulle haltijat sään

Heidät sulatan ja hitaasti nielen

Mäen päälle kiipeän sätkää käärimään

Jälkiä jää mutta jokin tässä mättää

Alkais sydän läpättään, tai ees jotain värinää

Täällä on kylmä, takaisin lämpimään

Taas äänet häviää, nälättää, väsyttää

Tää on taas tätä nerokasta ikävää

Särvintä ja sänkyyn tuijottamaan TV: tä

Varttivuosi kesään, lähde nyt jo talvisää

Niitän viljan lumen jään…