Kadonneet - Kotiteollisuus

Tyhjään pihaan

Katselet ikkunasta

Päivääsi vihaat

Vaikka on aamu vasta

Aamusta iltaan

On liian pitkä matka

Tahtoisit luovuttaa

Pää käskee: jatka

Mietin kuka olet

Mitä teet työksesi

Oletko kotiäiti

Ja onko miehesi

Juurtunut, mädäntynyt

Sohvaan kii

Samalla kun sinä

Katoat haaveisiin

Kadonneet kiertävät kuuta karkuun

Ja huomista, sen tuomista

Suruista tai iloista eivät saa mitään

Aurinko palaa, se valaa

Kaunista maatamme, ja saatamme

Huomata kuinka sen mullasta itää

Ei mitään!

Tuon tuulipuvun alla

On kauneus piilossa

Sitä ulkoilutat

Leikkipuistossa

Kerran viikossa

Tila-autolla kaupunkiin

Tahtoisit eksyä

Kauppakeskuksiin

Samalla raivolla

Läpi vuorien

Samoilla lauseilla

Läpi vuosien

Näin elämä yrittää

Meitä lannistaa

Jos mikään muutu ei, me

Tänne katoamme

Kadonneet kiertävät kuuta karkuun

Ja huomista, sen tuomista

Suruista tai iloista eivät saa mitään

Aurinko palaa, se valaa

Kaunista maatamme, ja saatamme

Huomata kuinka sen mullasta itää

Ei mitään!

Kadonneet kiertävät kuuta karkuun

Ja huomista, sen tuomista

Suruista tai iloista eivät saa mitään

Aurinko palaa, se valaa

Kaunista maatamme, ja saatamme

Huomata kuinka sen mullasta itää

Ei mitään!