Narratiivi - Paperi T

En tiedä miten alottaa, mut pitäis alottaa

Ennen kun sen ajatuksen kokonaan vaan kadottaa

Ja jos se sua lohduttaa, en tullu lohduttaa

En mäkään mitään selkoo tästä jatkuvasta sotkust saa

Oon tässä täysin itsekkäistä syistä

Ja lisäisin et toivon et oot sinäkin

Sydämellisesti sydämistynyt

Vaik sydämestäni kai yhä estynyt, täs oon vaan kestänyt

Kaikki menee muka koko ajan vaan paremmin

Mut mä tuun kuolee ihan yhtä tyhmänä kun nyt oon

Mut sun ei tarvii olla musta huolissaan, ei lainkaan

Mä lupaan olla paskana sen ex määrän aikaa

Ihmisiin saa pettyä, siis se on jopa suotavaa

Pety meihin sillä välin kun mä haen juotavaa

Ihmiskunta, mene ja tiedä, ihmissuhde, kokeillaan vielä

Kokeillaan vielä, kokeillaan vielä, kokeillaan vielä, kokeillaan vielä

Jos kaikki on jo tapahtunu

Sä oot parasta mitä sattunu

Kaikki on jo tapahtunu

Sä oot parasta mitä

Jos kaikki on jo tapahtunu

Parasta mitä

Kaikki on jo tapahtunu

Sä oot parasta mitä muhun on sattunu

En usko sattumiin vaa sattuviin

Jatkuviin tapahtumiin takautuviin

Ilmeisiin ihmeisiin, miksei siis teihi

Hirveisii virheisii, miksei siis meihi

Voidaanko kehitellä, voidaanko esitellä

Narratiivi, meistä mitään ei tarvitse sepitellä

Tee musta leikkisä leikki-isä

Joka tietää rajansa ja reittinsä

Ehkei keski-ikä tuntuiskaan niin keskiaikaiselta

Ainaiselta pelolta et liian aikaiselta

Kuvittele perhe, kuvittele koti

Kuvittele seinät, kuvittele ovi

Kelaa minkä kaiken on eka pitäny kusta

Ennen ku sä oot voinu löytää jotain turvallista musta

En tiedä miten lopettaa, mut pitäis lopettaa

Ennen kun vaan ajatuksest tulee jotain todempaa

Jos kaikki on jo tapahtunu

Sä oot parasta mitä sattunu

Kaikki on jo tapahtunu

Sä oot parasta mitä

Jos kaikki on jo tapahtunu

Parasta mitä

Kaikki on jo tapahtunu

Sä oot parasta mitä muhun on sattunu