Eloonjäänyt -

Jossakin vaiheessa on koneen laskeuduttava

Jossakin vaiheessa on lasku maksettavana

Jossakin vaiheessa on veri veteen sekoittuva

Muut nousseet koneet kilpaa paetessani kadotin

Nyt jäätyisin hengiltä pois kyydistä jos hyppäisin

Kerosiini palaa, horisontin yllä aurinko

Se laskee, kauniimpana kuin koskaan

Pakkolaskun, tulen, paineen läpi viestinä

On lyhyesti: Ei ole eloonjääneitä

Musta laatikko, tästä selvinnyt ei ihminen

Katkaisen pian virran, säästän voimavarani

En osaa uida, silti yrittää voin kaikkeni

Taistelleen pinnan yllä, haukkoen happea

Suolavettä, myrkkyjä, huutaen apua

Jos olisimme kehittyneet tarpeeksi

Ehkä oppineet lentämään omin siivin

Emme kontrolloi hakien

Olisi eksyneet reitiltä luonnonlakien

Vaan nähneet yli rajojen, yli ohjainten

Taivaalla jahtasin aurinkoa

Tavoite oli puhdasta hulluutta

Mutta korkealta näin miten meri on suuri

Kaartuva, kaunis pilvien muuri

Ääntäkin nopeammin pakenin loppua

Kunnes lopussa uskalsin todeta

Evoluutio jää, vain ihminen häviää

Ei meitä ollu syytä säilyttää

Säilyy kaaos kontrollissa

Ylitse rajojen, aaltojen

Vihollisten, eloonjääneiden

Toivon rippeiden

Matkaa on taitettu liiankin kauan

Näen kaiken nyt selvemmin

Tiputan kyydistä kaiken

Turhan painon pois

Kuka haluaa olla ilmaa raskaampi

Nojaan pehmeään istuimeen

Tallennan tarinani

Ja kun meri kutsuu

Minä kuuntelen

Taivaalla jahtasin aurinkoa

Tavoite oli puhdasta hulluutta

(Hulluuden me hallitsimme)

Mutta korkealta näin miten meri on suuri

Kaartuva, kaunis pilvien muuri

(Muureja me rakensimme)

Ääntäkin nopeammin pakenin loppua

Kunnes lopussa uskalsin todeta

(Lopussa me hävisimme)

Evoluutio jää, vain ihminen häviää

Ei meitä ollu syytä säilyttää

Säilyy kaaos kontrollissa

Ja kun meri kutsuu

Minä kuuntelen