Konsta Jylhän joulu - Suvi Teräsniska

Joulun aatto nyt saa

Jo ilta tummuu ja hiljenee maa

Kuka kulkee nyt yksinään kalmistoon

Kuka yksin näin kylmässä on

Pieni lapsonen vain

Joka näin kiiruhtain jälleen kynttilän haudalle tuo

Paikka hiljainen on, tumma, liikkumaton

Äidin haudalle valon hän suo

Liekin niin häilyvän

Tuo hauta rakkaimman hetkeksi saa

Sitä katsovi silmin niin kaipaavin

Sitä katsovi ja taas odottaa

Koska joulun hän saa

Koska voi naurahtaa kera muiden taas kuin ennenkin

Mutta niin hiljainen koti yksinäisten

On kuin puuttuisi siunaus sen

Äänen hiljaisen, sointuvan

Nyt jostakin kuulevi hän

Joka lämpimin lausehin lohduttaa

Joka nousemaan katsehen saa

Älä huoliisi jää, nosta pystyyn taas pää

Joka hetki sun luonasi käyn

Lapsi joulun mä oon

Sinut vien kartanoon josta lähdit

Sun valonas käyn

Joulun ensimmäisen

Mä olla tallissa härkien sain

Sinne tähtöset tuikkivat valkeuttaan

Sinne saapuivat tietäjät maan

Sitä taas viettämään sinun kanssasi jään

Sinun joulusi kauniiksi teen

Sinä huomata saat

Surun laaksot ja maat voivat peittyä kirkkauteen