KUIN SÄVEL OISI HÄN - Yö

Kun mä kuulen taas sen tutun sävelen

Jota joskus itsekseni hyräilen

Se mieleen taas sen saa

Se mulle muistuttaa

Kuinka häntä kaipaankaan

Mä käännyin pois ja niin

Jo kaartoi kauaksi tie

Mut sävelmän

Mä säilytän

Ja sitä hellin niin kuin sävel oisi hän

Kauas mut luotasi vie

Vaik pauhu sen

On melkoinen

Voin sävelmän mä kuulla tän

Sydämes sen säilytän

Niin kuin sävel oisi hän

Kuinka maassa saattaa sielu ollakaan

Kuin ois graniittinen paasi painonaan

Mä pelkään muistoa

Ja pelkään unohtaa

Kuinka häntä kaipaankaan

Mä käännyin pois ja niin

Jo kaartoi kauaksi tie

Mut sävelmän

Mä säilytän

Ja sitä hellin niin kuin sävel oisi hän

Kauas mut luotasi vie

Vaik pauhu sen

On melkoinen

Voin sävelmän mä kuulla tän

Sydämes sen säilytän

Niin kuin sävel oisi hän

Voin sävelmän mä kuulla tän

Sydämes sen säilytän

Niin kuin sävel oisi hän