NOUSEVAN AURINGON VALOON - Yö

Taas muistelen kuinka sinut vein

Tuohon autioon kalliosaareen

Ja kysyin minne ovat lokit sielt kadonneet

Vaan en huomannut, et siin ollutkaan

Huomaan kadulla mua tuijotetaan

Kai ne puhuu ett varjojani pelkn

Kai puhun paljon yksin, vaikka toiset kuulee

Vaan ei se liikuta mua en hiukkaakaan

Tiedn ett kaipaat viel sinkin

Vaikka luottanut et sydmeni paloon

En en pime m pelk, mutta kuitenkin

Heti aamulla m lhden kulkemaan

Nousevan auringon valoon

Taas muistelen kuinka sinut nin

Torin kahvilassa viimeisen kerran

Mua ihmetelkt vaikka valuu kyyneleet

Nyt on viimein tullut aika unohtaa

Vaan tmn yn m viel valvon

Ja heitn kaiken pois sua muistuttavan

Mun pakko on niin, vaikka vielkin sua palvon

Muuten aamun en ne nousevan